Elämänmakuista elämää – onko lapsiluku täynnä?

Tätä minulta on kysyttiin Lapsiarkea mediassa, missä punnittiin, että loppuuko elämä lapsiarkeen. Haastatteluni voit lukea artikkelista täältä. Nyt päätin julkaista tekstin myös oman blogini puolelle. Onko meidän lapsiluku täynnä? Sitähän minulta jatkuvasti tiedustellaan, että koskas meille olis perheenlisäystä tulossa.

Suvi 33v. & Jake 43v. ja lapset 7v. & 4,5v.

Olen äiti, puoliso, ystävä, yrittäjä, sijoittaja ja ennen kaikkea nainen. Elän ehdottomasti elämäni parasta ja onnellisinta aikaa.

Meidän rakkaustarina mieheni Jaken kanssa on kaikkea muuta kuin tavallinen. Työskentelimme saman yhtiön parissa vuoden päivät, ennen kuin löysimme toisemme. Rakastuminen ei todellakaan ollut mitään rakkautta ensisilmäyksellä, vaan pikemminkin päinvastoin. Meillä oli toinen toisistamme erilaisia ennakkoluuloja, kunnes huomasimme, että ne oli pikemminkin väärinkäsitystä. Yhteinen ulkomaantyömatka 3,5 vuotta sitten muutti käsityksemme toinen toisistamme, sillä vasta siellä tutustuimme kunnolla.  Sen jälkeen tapahtui salamarakkaus ja olemme olleet erottamattomat siitä lähtien.

Molemmat tyttäreni on aiemmista suhteistani ja he ovat aina olleet minulle se ykkös prioriteetti kaikissa elämää koskevissa päätöksissäni. Nuoresta iästäni huolimatta olen ollut onnekas kokiessani paljon ja koen, että elettyä elämää on takana. Ennen minun ja Jaken suhdetta olin päättänyt, että nyt olemme vaan tyttöjen kanssa keskenään. Ei mitään miesjuttuja, ei enempää lapsia, eikä enää naimisiin. Enpä tuolloin vielä tiennyt, että se oma sielunkumppani on siinä suoraan nenän edessä.

Meidän perhearki on mahtavaa! Jake tuli luonnollisesti lasteni myötä kertaheitolla isäksi ja on täysin ottanut itselleen sen roolin. Hän on ihmisenä todella lapsirakas ja on pitkään halunnut myös omia lapsia. Nyt Jake kasvattaa, rakastaa ja välillä komentaa tyttöjä aivan kuten omiaan. Tytöt ovat suurimman osan ajasta meillä ja haluamme olla heille mahdollisimman paljon läsnä. Meidän työ suoramyynnin ammattilaisina tarjoaa vapauden rakentaa oma kalenterimme ja sitä kautta voisi sanoa, että meidän elämä on hyvin elämänmakuista. Matkustelemme paljon ulkomailla ja meidän mielestämme on mahtavaa näyttää lapsille maailmaa. Pystymme tarjoamaan elämyksiä ja kokemuksia, sekä laajentamaan heidän maailmankatsomustaan jo nuorella iällä. Jatkuvasti touhuamme kotonakin yhdessä perheenä kaikenlaista. Joka sunnuntai vietämme mm. perhepäivää ja silloin lapset saavat erityisesti toivoa, että mitä tehdään. Monesti erilaiset kiipeily & seikkailupuistot vievät voiton, sekä myös kylpylöissä käyminen on hauska yhteinen harrastus. Lapset on toisinaan meidän mukana myös kuntosalilla ja sulkkiksessa, sillä itsestään huolehtiminen on osa meidän arkea.

Olemme laittaneet kalenteriimme myös oman rakkauspäivän, mitä vietämme mieheni kanssa joka viikko. Silloin tehdään ihania asioita parisuhteen eteen ja nautitaan hauskasta yhdessäolosta kahdestaan. Jatkuvasti vaalimme suhdettamme viettämällä aikaa yhdessä (niin töissä kuin työn ulkopuolella) ja olemalla läsnä toinen toisillemme miehenä ja naisena, eikä aina vain äitinä ja isänä. Sanoisin, että hyvin rakennetut rutiinit on yksi iso osa meidän arkea ja ne pitää paletin koossa mainiosti.

Meidän työ ei aina tunnu työltä ja siksi onkin välillä hieman vaikeaa erottaa työ ja vapaa-aika toisistaan. Koemme että nämä molemmat ovat niin iso osa meidän elämää ja lifestylea, ettei niitä aina edes tarvitse erottaa toisistaan. Suurin osa meidän parhaista ystävistä ja läheisistä tekee samaa liiketoimintaa kuin me ja nautimme yhdessä vietetystä ajasta myös vapaalla. Myös lapsilla riittää leikkikavereita ja olemme huomanneetkin, kuinka tärkeiksi heidän omat kaverisuhteet ovat muuttuneet. Isompi tyttäremme menee nyt syksyllä kouluun ja sitten meidän arki luodaan hieman uudestaan. Matkustelua joudutaan vähentämään ja kohdistamaan sitä lähinnä loma-aikoihin. Myös töitä pyrimme jonkin verran vähentämään ja olemaan entistä enemmän läsnä. Lapset oli nimenomaan itselleni se syy miksi neljä vuotta sitten lähdin suoramyyntiä tekemään. Nyt pystyn olemaan kotona kun Erin menee kouluun ja kun hän tulee koulusta. Suurimman osan töistäni teen kotoa käsin ja voin itse valita minkä verran työskentelen. Mielestäni tämä on ihan korvaamatonta lapsia ajatellen.

Viime syksynä olimme mieheni kanssa taas vuosittaisella Malediivien reissulla ja hän tekikin mielettömän upean yllätyskosinnan. Olen joutunut siispä pyörtämään sanani naimisiin menosta. Ensi vuonna vietämme häitämme ulkomailla ja juhlasta tulee täysin meidän näköinen. Myös lapsiasia on rehellisesti sanottuna keskustelun alla, sillä mieheni edelleen haluaa myös omaa biologista jälkikasvua. Pikkuhiljaa olen alkanut itsekin syttymään ajatukselle, sillä sitä on nyt niin pitkään mietitty. Tytöt alkavat olemaan jo isoja ja helppoja, eikä ole ollut enää muutamiin vuosiin vaipanvaihtoja tai yöherätyksiä. Nyt lapset itse kyselee kirjaimellisesti päivittäin, että koska he voisivat saada sisaruksia. “Voisitteko tehdä sen vauvan tänään”? Sellaista pientä painostusta myös omilta lapsilta, jotka rakastaa vauvoja 😀

Nyt minun rinnallani kulkee mies ketä rakastan yli kaiken ja joka rakastaa minua. Jake on ihminen ketä kunnioitan ja arvostan enemmän kuin ketään muuta. Minulla ei ole epäilystäkään, etteikö elämämme jatkuisi yhtä ihanana ja onnellisena niin vauvan kanssa kuin ilman. Olen todella kiitollinen aiemmista suhteistani ja siitä kuinka ne toivat vastakohdan omille ajatuksille. Tiedän mitä haluan ja mitä en halua, kun kokemus puhuu taustalla. En varmasti näkisi Jakessa kaikkia niitä mahtavia piirteitä, mitä nyt rakastan ja mitä arvostan. Olemme ehdottomasti toinen toistemme parhaat ystävät, kannustus, tuki ja turva sekä arjen hymy. Olemalla myös perhe olemme yhdessä paljon enemmän. Lapset on suuri rikkaus ja kiitollisuuden aihe. Kaikki on parasta just nyt.

 

Suvi

Mainos alkaa

Mainos päättyy

Suvi / Suvisvilla - -

2 kommenttia “Elämänmakuista elämää – onko lapsiluku täynnä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *