Eilisen sohvapicnic

Pari kertaa vuodessa on astetta speciaalimpi päivä, sillä annamme lasten syödä sohvalla telkkarin ääressä. Vuorasin heidän kohtansa valkoisella viltillä, minkä sain helposti pesuun. Meillä on oikeastaan pari muutakin valkoista nojatuolia vilttien peitossa sotkujen varalta.

Erin vasta opettelee salaatin syömistä. Yleensä se on hänellä lähinnä räkimistä, mutta en luovuta. Tarpeeksi monta maistamiskertaa, niin kaippa se siitä. Kohta 4-vuotiaalle pojalle sen sijaan maistuu ja Erin onneksi tarkkailee 🙂 En minäkään lapsena kyllä salaatteja syönyt, mutta nykyään rakastan!

Olen ihan kyllästynyt tuohon ruskeaan seinään, mutta eipä tarvitse enää maalailla kun päästään toivottavasti pian muuttamaan 🙂

Näin meillä, karu totuus paljastuu… en ole saanut aikaiseksi ikkunanpokan luota ottaa vielä edes jouluvaloja! Nyt on toukokuu 😀 Siinä määrin rupesi äsken kuvaa katsoessani häiritsemään, että nyt ne on poissa. Olin kait niin tottunut, etten edes nähnyt niitä tuossa silmieni alla livenä katsottuna 😉

Oli meillä jälkiruokaakin, mutta tällä kertaa tyydyttiin ihan vaan kaupasta ostettuihin vanukkaisiin. Eipä siis mitään kummallista, mutta hieman edes erilaista. Ainakin isompi lapsi taas huomasi, että jotain kivaa on tekeillä 😀

Mukavaa päivää!

Suvi