Raskauden jälkeinen painonpudotus

Hieman erilaista asiaa tällä kertaa 🙂

 

Muutama kuukausi on nyt kulunut pienimmän prinsessan sytymästä. Prikulleen samat 18 kiloa tuli niin Erinistä kuin Alessiasta. Jotenkin ajattelin, että tämän toisen kohdalla on todella, t o d e l l a vaikeaa päästä raskauskiloista eroon, mutta onnekseni olin väärässä. Vielä en täysin samassa painossa ole, mutta ottaen huomioon Alessian 3kk iän olen suurinpiirtein aikataulussa (no okei, hieman jäljessä, mutta olen armollisempi nyt kuin ekalla kerralla). Erinin jälkeen minulla meni 4 kuukautta päästä vanhaan painooni takaisin ja nyt olen ottanut saman tavoitteen. Uskon ja toivon pääseväni entiseen lukemaani kuukauden, parin kuluessa, mutta kiinteyttä puuttuu. Nyt kahden lapsen kanssa ei ole enää aikaa käydä salilla tai tanssitunneilla, kuten viimeksi. Yksi suurimmista tekijöistä olikin tukiverkosto, mikä minulla siellä Hämeenlinnassa oli ennen tänne Helsinkiin muuttoani. 4 tuntia viikossa kävin tanssimassa niin reggaetonia, salsaa kuin afroa ja myöhemmin aloin myös itse opettamaan samoja tunteja. Kyllä on kunto taas rapistunut niistä ajoista kun nyt tuntuu etten jaksaisi mitään ylimääräistä. Kotosalla on jokseenkin vaikeaa saada aikaiseksi yrittää kuntoilla. Luulisi sen olevan helppoa kun olen itse ollut ohjaajana, mutta näköjään juuri oppilaiden tuki ja energia on ollut tärkeä tekijä minkä avulla olen aiemmin saanut itsestäni irti kunnon hikijumpan. Tällä erää suurinpana tekijänä painonpudotuksessa onkin siispä ollut ruokavalio ja täysimetys. Ehkäpä listaan voisi lisätä myös kiireen, sillä välillä en vain ehdi/muista syödä! Tosin tämä ei tietenkään ole hyvä juttu, kuten ei myöskään super vaihtelevat ruokailuajat. Kaikki laihduttamiseen liittyvä toimintani on ns. epäsäännöllistä. Koska nämä on hieman sellaisia juttuja mihin en voi vaikuttaa tai lähinnä parempaan ja säännöllisempään en pysty, niin yritänkin kiinnittää huomiota lähinnä ruoan laatuun ja määrään. Periaatteessa minun pitäisi syödä ja ilmeisesti paljon, kun kerta imetän. Tosin jos tulen täyteen jo vähän vähemmästä, niin miksi söisin isompia annoksia. Olen tunnetusti suurherkuttelija ja kaikki mieliteot onkin valloilla lähes koko ajan. Käytän kaiken itsehillintäni, jotta pystyn vastustamaan suklaita, karkkeja, keksejä, sipsejä, jätskiä, pizzaa jne.. Noh, kyllä te tiedätte, ne perus ihanat jutut mitkä himottaa aina! En todellakaan ole mikään asiantuntija mitä tulee hyvään ruokavalioon, laihduttamiseen ja terveellisiin elämäntapoihin, mutta halusin nyt kuitenkin jakaa tiedon siitä kuinka minä olen toiminut, kun sitä kerran on kyselty. Lukijana minua saattaisi kyllä kiinnostaa muiden kertomukset raskauskilojen karistamisesta. Minusta ei kannata mallia ottaa, koska en varmaan tee mitään oppikirjojen mukaan 🙂 Toimin lähinnä siten kuten itsestäni hyvältä tuntuu ja se se on mielestäni tärkeintä!

 

Esimerkki päivän ruokavaliosta ihan perus päivänä

aamupala: 2 täysjyväleipää (kinkkua & juustoa) kupillinen teetä (hunajaa & laktoositonta maitoa)

lounas: lautasellinen siskonmakkarakeittoa, juomana kivennäisvettä

välipala: 2 valkosipulihapankorppua, levitettä

illallinen: kanasalaattia (kurkkua, tomaattia, kananmunaa, punasipulia, fetajuustoa) juomana kivennäisvettä

jälkiruoka: Star Nutrition Good life proteiinipatukka

iltapala: Smoothie (mustikoita, banaania, laktoositontamaitoa/rahkaa)

 

En osaa sanoa onko tuossa listassa vähän ruokaa, vai normaalisti ruokaa…? Lisäksi otan päivittäin perus vitamiinit, omegat ja lisäksi peräti 125µg D:tä päivässä (tiedän, että on yli suositusten, mutta olen sitä mieltä, että suomessa arvioitu aivan alakanttiin).

Olen todella huono juomaan vettä! Tässä minulla olisi ehdottomasti parantamista ja yritän siihen kiinnittää huomiota.

 

Alla muutamia suosikkejani…

3.jpg

Suorastaan inhoan kasviksia ja vihanneksia, mutta kun ne laittaa soseeksi, niin alas menee vaikka ja mitä! 😀 Bataatti on oikeasti aivan mielettömän hyvää ja on jokseenkin harmi kuinka vähän sitä vielä suomessa suositaan. Ei meidän lähikaupasta esimerkiksi löydy.

 

4.jpg

Joo I know… mitä tuo vuohenjuusto tuossa tekee!? Mutta kun rakastan paahdettua vuohenjuustoa! 😛 Salaattia sentään kuitenkin lautasella 😉

 

5.jpg

Pidänkö selleristä; no en! Pidänkö munakoisosta; no en! Pidänkö paprikasta; en… mutta kun nekin laitttaa osaksi sosekeittoa, niin hyvää tulee!

 

2.jpg

Muutaman vuoden kaapin perukoilla pölyttynyt tehoseikoitin on ollut löytänyt tiensä takas pöytätasolle. Siinä koneen nähdessäni sitä tulee oikeasti käytettyäkin! Kaiken maailman sekoituksia olen innostunut nyt testailemaan ja ihan täyttävää on 🙂 Lapset vielä nyrpistelevät neniään, Erinkin on nirsoista nirsoin, mutta ainakin edes yritän 😉 Eva Solon yrttiruukkujen myötä olen alkanut käyttämään myös erilaisia yrttejä päivittäin. Parasta on se, ettei niitä tarvitse olla koko ajan ostamassa lisää, kuten ennen, sillä pari viikkoakin ne säilyy hyvänä ja syötävänä tuossa itsekastelevassa ruukussaan.

1.jpg

 

Nyt niihin tuloksiin… noin 4 kg on vielä tavoitetta lähtöpainoon ennen raskautta. About 50-53 kg on niin sanottu normipainoni ja siihen meinaan mahdollisimman pian toki päästä. Noiden muutaman kilon sisässä painoni on aina heitellyt, mutta samat vaatteet mahtuvat päälle kuitenkin. Vielä ei farkut mene jalkaan, mutta toisaalta kyllä tuo lantion palautuminenkin kestää, joten en voi tuijotella pelkästään vaa´an lukemia. On se kyllä hurjaa kuinka naisen kroppa on niin mieletön kapistus, että se voi venyä aivan äärirajoille ja palautua takaisin normaaliksi. Ja minä olin sentään vatsani kanssa aivan valtava, taas! Olen onnekas myös raskausarpien suhteen, kun en tiedä mitä ne ovat. Iho palautuu siispä nopeasti, mutta kiinteytys onkin sitten aivan toinen juttu! Ehkäpä tästä pikku hiljaa, josko arkikin alkaisi helpottumaan niin voisin saada itseäni niskasta kiinni täällä kotioloissa. Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin nykyiseen tilanteeseen tyytyväinen. Mahtavaa olla nainen ja t u p l a  ä i t i ! <3

palautuminen.jpg

Osana hyvää oloa ja painonpudotusta voisi olla myös uni, mutta sekin on nyt luonnollisesti aikas paljon vähemmällä. Aikansa kutakin 😉

 

Mukavaa hyvänolon viikkoa sinne ruudun toiselle puolelle!

<3 Suvi

Tiipiiteltta prinsessan valtakunnassa

Heippa! Onpa ihana viikonloppu takana, kun saimme pienen hengähdystauon kotiarjesta. Nyt on ihan eritavalla hyvä mieli ja rentoutunut olo, sillä pääsimme viettämään kahdenkeskistä aikaa mieheni kanssa. Taas jaksaa puurtaa kotosalla, kun sain minäkin piiiiitkästä aikaa sitä kaipaamaani omaa aikaa. Perjantaina kävimme katsomassa Myyrmäen Cafe Bar Lunassa Stand Upia ja lauantaina kylvimme Flamingon Span puolella, sekä kävimme ravintolassa syömässä. Kiitoksia vain mummille lastenhoidosta! <3 Harvoin kun mihinkään pääsee, niin osaa kyllä arvostaa niitä muutamia tunteja muualla. Flamingossa (aikuisten lapsivapaalla puolella) oli niin ihanaa, etten olisi malttanut lähteä altaista millään. Ihan olisin voinut koko päivän fiilistellä sitä ihanaa, rauhallista tunnelmaa ja aikaa rakkaani kanssa. Kyllä tällä elää taas hetken aikaa 😉 Koko päivänä ei Erin eikä Alessia olleet mummille kitisseet, mutta kun äiti tuli kotiin, niin johan alkoi! Huoh! 🙂 Näinhän tämä menee, varmaan tuttua kaikille äideille.

 

Ja sitten otsikkoon. Ystävänpäivänä rakensin Erinille majan hänen huoneeseensa. Jotenkin kuvittelin, että olen tämän jo teille postannut, mutta enpä sitten ollutkaan. Instagramiin on niin helppo kuvia päivitellä, että jotenkin unohdan sen jälkeen, että tosiaan…monet lisäämistäni kuvista on postaamatta tänne blogin puolelle. Majasta tuli tosi suloinen ja siellä se perheen prinsessa nyt viihtyy muumileikkien parissa. Viidestä harjanvarresta sidoin nuo päät yhteen ja laitoin kankaaksi Ikeasta hankitun, venyvän viltin. Hinnaksi tuli vajaat 30€, tosin peitto oli meillä jo valmiina, eli ostin vain kepit.

maja.jpg

maja4.jpg

maja1.jpg

maja3.jpg

Meillä ei kauheesti vielä malteta iltasatuja kuunnella, mutta siihenkin hommaan tuo maja olisi kyllä ihanteellinen. Pitäisi tässä kohtaa ehkä äidinkin ottaa itseään niskasta kiinni ja rauhoittaa enemmän aikaa niille iltapuuhille. Toisaalta kun yhtä laitat nukkumaan, niin toinen/toiset kitisee vieressä samaan aikaan. Se riittämättämyyden tunne on välillä kurjaa, kun yrität olla monessa eri paikassa yhtä aikaa. Meidän iso neiti, meneekin onneksi nukkumaan suht hyvin ilman kitinöitä ja sänkyyn peittely riittää. Lapsen kehityksen kannalta nuo iltasadut olisi kuitenkin hyvä juttu!

maja2.jpg

Erinin huone on selvästi jaoteltu kahteen eri osaan. Toinen puoli on rauhoitettu vain sängylle ja nukkumiselle. Toinen puoli on ns. leikkipuoli, mikä tarjoaakin enemmän tilaa & leluja ja virikkeitä räiskyvän Boom Kah seinän läsnäollessa. (Neiti itse nimesi seinänsä Robinin musavideon mukaan, joten nyt en ainakaan hetkeen meinaa seinää maalata).

 

Taas täytyy rientää kun pikkunen heräsi päikkäreiltä ja isompi käy vähän väliä repimässä minua kädestä leikkimään 🙂 Ihana kotiäidin arki <3 Usein väsyttää, mutta sitten sitä taas täytyy muistaa kuinka pieni aika tämä kaikki on omasta elämästä. Omille lapsilleen haluaa tarjota niin hyvän lapsuuden kuin suinkin mahdollista ja omalla kohdallani se on mielestäni sitä, että olen  l ä s n ä  <3

 

Mukavaa viikkoa myös Sinulle!

Suvi

Yläkerran aula & höpötyksiä tulevasta

Moikka! Niin se viikonloppu taas meni liian nopeasti, enkä ehtinyt käydä Stockalla koeistumassa -20% kamppiksen tuoleja. Mitään hankintoja/päätöksiä en ole vielä tehnyt, vaan otin ruokapöydän tuolien suhteen ns. aikalisän.

Täällä on tämä ja viime viikko sairasteltu, tai lähinnä Alessia on ollut todella kovassa lenssussa ja samalla se on vienyt toki voimia äidiltäkin. Ihanaa, kun alkaa pikkuhiljaa helpottaa ja pikkuinen saa taas nukuttua paremmin (minä myös). Kovasti odotan jo tulevaa viikonloppua, kun äitini tulee yökylään lapsenpiiaksi ja me pääsemme mieheni kanssa nauttimaan yhteisestä ajasta. Tämä on kolmas tai neljäs kerta Alessian syntymän jälkeen, kun pääsen edes hieman postilaatikkoa pidemmälle ilman lapsia. Täytyypä sanoa, että kyllä on ihanaa, tätä on kaivattukin, kun olen niin kiinni muksuissa 24/7. Kerron suunnitelmistamme vaikka seuraavassa postauksessa. Ei siis mitään ihmeellistä, mutta jotain pientä kivaa kuitenkin 🙂 Nykyään elämäni koostuukin kaikesta pienestä kivasta, kun ei isoimmille menoille ole mahdollisuutta… ehkä sitten kun lapset on kouluikäisiä!? :O

Kotona on taas tullut sisusteltua, yllätys, yllätys… 🙂 Muutamia hieman isompia hankintoja tullut ostettua ja ajattelin niitä tulevissa postauksissa esitellä. Alakerran WC on nyt pinnoitettu ja sinne ei ole pariin päivään mitään asiaa. Ehkäpä ensi viikolla saisin sen teille esiteltyä. Mietin myös, että voisin pitkästä aikaa tehdä jonkin asupostauksen, kun olen lähes päässyt raskauskiloista eroon. No, okei… on mulla vielä muutama jäljellä, mutta kyllä minä nekin meinaan pian karistaa! On se kyllä huikeaa, mihin kaikkeen voi naisen kroppa taipua, huh huh! Olen taas katsonut niitä vanhoja raskauskuviani nykyisen peilikuvan rinnalla ja kyllä vaan se vatsan koko järkyttää… edelleen. Etenkin kun ystävälläni on huomenna laskettuaika ja hän on niin pieni minuun verrattuna 🙂

 

Eteisaulasta olen joskus yhden postauksen tehnyt, mutta tässäpä tulee viimeisimmät kuvat, miltä siellä näyttää nyt. Yritän palailla taas koneen ääreen mahdollisimman pian!

1507109_10152199491863187_1026111586_n.j

1796553_10152199491398187_833524002_n.jp

1780738_10152199491523187_1612793679_n.j

1911682_10152199491268187_271548083_n.jp

1004708_10152199491098187_10067146_n.jpg

1948010_10152199491633187_1320986774_n.j

Kauniita unia!

Suvi