Meillä on kotona mieheni kanssa kaikesta huonosta sellainen sanonta, kuin ei jatkoon! Sopi jotenkin otsikoksi 😉 Näinhän siinä sitten kävi, että hieman kylmää kyytiä sai kotimme osakseen. Toki positiivisia ja ihania huomioita tuomareilta tuli paljon, mutta kuten arvata saattaa, niin päällimmäiseksi tunteeksi jäi kuitenkin pieni pettymys. Eniten jäi harmittamaan tai en tiedä jäikö edes harmittamaan, vaan ehkä ennemminkin ihmetyttämään sanat ristiriitaisuus ja levottomuus. En oikein ymmärrä?

Oma koti on tottakai hyvin henkilökohtainen asia ja meille tämä on rauhan tyyssija. En oikein päässyt kiinni mikä tuon levottomuuden ja ristiriitaisuuden tuomareiden mielestä toi. Oliko se nyt ne kommentit epäsopusuhtaisista huonekaluista vai valaistuksesta? Mene ja tiedä. Harmi kun asunnossa oli kuvaushetkellä kaikki valot päällä, myös rappusten valo, ei olisi pitänyt! Valo on kovin sininen, mutta se meneekin enemmän illan tunnelmavalaistuksesta 🙂 Huonekalujen koosta sen verran, että kolme divaania sohvaksi yhdistettynä on ollut täysin tietoinen valinta. Halusimme mahdollisimman suuren löhösohvan, missä saamme koko perhe makoilla ja rentoutua yhdessä. Olohuone on niin iso, että tilaa jää vielä rutkasti vaikka tanssilattiaksi pistäisi, eikä olkkari ole muutenkaan mitenkään sumppu. Mielestäni hassulta näyttäisi aivan tavallisen kokoinen sohva näin isossa, yhtenäisessä tilassa. Ruokapöytä tilaansa nähden on suuri, mutta meillä on myös sen verran suuri perhe, ettei pienemmällä pärjättäisi. Pyöreä ruokapöytä olisi kiva, mutta tämä nykyinen on vielä täysin toimiva. Se on kulkeutunut meiltä vanhoista asunnoista tähän päivään, eikä ole erikseen tilaan hankittu muuttovaiheessa. Ehkä joskus tulevaisuudessa pöytä päivitetään, mutta näillä näkymin se ei ole tarpeellista. EDIT: Joka leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön. Tottakai on selvää, että kotimme saa kritiikkiä ja arvostelua osakseen, mutta ei siihen silti sen kummemmin osaa etukäteen valmistautua, vaikka sitä aiemmassa postauksessa pohdinkin. Oppia ikä kaikki! Kyllä sitä nyt vähän haluaa harmitustaan purkaa, mitä sitä kieltämään 🙂 Asumme 80-luvun talossa, mutta eipä tulisi mieleenikään sisustaa ajanhengen mukaisesti 😉 Hyvällä sykkeellä mennään silti edelleen! Tällä kertaa he eivät vaikuttuneet meidän kodin tyylistä, piste. Oma koti kullan kallis sanon minä <3

Onneksi haastatteluosuutemme ei ollut ihan katastrofaalista luokkaa ja puhuin jopa suomenkieltä. Siinä väsymystilassa olisin veikannut, että suusta olisi saattanut tulla vaikka siansaksaa. Hauska muisto jäi ensimmäisestä televisioesiintymisestä ja lapset ovatkin pyytäneet näyttämään heidän pätkäänsä yhä uudelleen ja uudelleen. Voih, miten onkaan Alessia kasvanut heinäkuun alussa olevista kuvauksista. Meillä on ensiaskeleet jo otettu ja tuossa videonpätkässä vasta harjoiteltiin konttaamista. 

Tuhannet kiitokset teille lukijoille, ystäville ja sukulaisille ihanista kommenteista ja puheluista <3 Kyllä piristi! Minunkin mielestä nyt tapahtui hieman vääryyttä 😉 Sen verran onnettomat oli nuo pisteet. Ja Milla, voi Milla minkä teit! 😀 Mun idoli! Eniten kritiikkiä juuri sinulta. Onneksi on pää pystyssä kohti uusia haasteita mennään. Milla on huippu edelleen! Aina ei voi olla yhtä mieltä ja itseasiassa aika paljon olenkin tällä kaudella ollut eri mieltä tuomareiden kanssa. Tosin sama juttu viimekaudella, ei kohdanneet ajatukset usein silloinkaan. Sisustus ja ihmisten henkilökohtaiset kodit jakavat ajatuksia, ei sille mitään voi. Onneksi meille meidän koti on edelleen Suomen kaunein koti ja rakkaudella täytetty. Ei tullut sellaista oloa, että olisi tarve lähteä juuri mitään muuttamaan. Olin ylpeä, kiitollinen ja onnellinen siitä kuinka kauniilta kotimme television välityksellä näytti, rakkaasta perheestämme puhumattakaan <3

Mitä ajatuksia teillä heräsi ohjelmasta? 

Suvi