WAU! Sain pari kuukautta sitten kutsun blogini liittämiseksi Casablogeihin. Olin todella onnessani ja niin otettu, että he haluavat MINUT, siis MINUN blogini samaan portaaliin missä suurinosa minun suosikkiblogeistani on 😀 Ei kovin pitkään tarvinnutkaan pohtia, että haluanko hypätä mukaan. Tiedän, että viimeaikoina Casassa on ollut yhtä ja toista, joten siksi haluankin jo nyt ilmoittaa aloittavani täysin puhtaalta pöydältä, ottamatta kantaa mihinkään vanhoihin keskusteluihin.  

Suvisvilla -blogia olen kirjoittanut kohta kaksi vuotta ja sinä aikana minulla on blogspotin puolella ollut melkein 200 000 kävijää. Kävijämäärästä olen aivan super onnessani ja kiitollisen nöyrä, kuinka moni minun sepustuksiani onkaan seurannut. Usein mietin, että ketä täällä oikeasti käy? Mistä nuo ihmiset tänne tulevat kerta toisensa jälkeen? Aloitin bloggaamisen aivan pienestä ja vaatimattomasti postailin alkuun muutamia kertoja kuukaudessa. Nyt kävijämäärät ovat kasvaneet, kun olen tehnyt sisustamisesta jopa ammattini. Nykyään postaan useita kertoja viikossa, aina kun vaan on aikaa. Aivan ihanaa jos Te lukijat jatkatte matkassani myös täällä Casan puolella.

​

Tervetuloa myös uusille lukijoille! 🙂 Teille ketkä eivät blogiani tunne, voisin ehkä kertoa itsestäni jotakin… Olen 27-vuotias hoitovapaalla oleva äiti ja yrittäjä Hämeenlinnasta. Työskentelen aina kun vain perheeltä löytyy aikaa ja usein puurrankin pitkää päivää silloin kun mahdollisuus on. Lue yöaika = työaika (kun lapset nukkuu) 😉 Nautin suuresti tästä vapaudesta minkä yrittäminen suo, eikä tarvitse niin sanotusti juosta kellon perässä kahdeksasta neljään. Ihmisenä olen tehokas ja välillä hieman liiankin aikaansaava. Tästä syystä minulla onkin usein monta rautaa tulessa yhtäaikaisesti. Tällä hetkellä työskentelyni jakautuu sisustussuunnitteluun, somistusprojekteihin, ripsienpidennyksiin sekä tapahtuman järjestämisiin. Tanssinopettamisen lopetin juuri pari kuukautta sitten, kun ei meinannut aika enää riittää 😉 Sisustamista rakastan, koska kodin pitää mielestäni olla viihtyisä ja kotoisa, jotta siellä on mukava elää ja olla. Sisustaminen on ihanan luovaa ja vapaata. Missä tahansa kuljenkin, niin pidän aina silmät auki ja yritän inspiroitua asioista mitä näen. Nautin uuden suunnittelusta viimeisintä yksityiskohtaa myöden. Ripsiä touhuan pääosin Hämeenlinnassa, mutta työni puolesta vietän paljon aikaa myös Helsingissä, missä pyöritän esimerkiksi Stand Up klubeja. Ystäväni harrastaa Stand Uppia ja sitä kautta olen päässyt mukaan tähän maailmaan. Stand Upissa minua kiehtoo koomikoiden verbaalinen lahjakkuus, nokkeluus ja hauskuus. Pidän erityisesti koomikoista, jotka pystyvät improvisoimaan suoraan yleisölle ja reagoimaan heidän vastauksiinsa. Nauru pidentää ikää ja tuo toki iloa elämään! 😀

Blogiani luonnehtisin sisustuslifestyleblogiksi, sillä käsittelen täällä paljon muutakin kuin sisustusjuttuja. Pääpaino kuitenkin on sisustuksessa ja kaikessa siihen liittyvässä. Olen kyllä niin onnellinen, että saan tehdä tätä kaikkea työkseni. Työn ja harrastuksen raja on melko häilyvä, silloin kun on löytänyt TÄYSIN oman juttunsa 😉 Suvisvilla yritykseni aloitti toimintansa toukokuussa 2012 ja kuinka mahtavissa projekteissa olenkaan saanut olla jo mukana 🙂 Sisustuskohteitani näet täältä blogista, sekä yritykseni kotisivuilta. 

Kuten varmasti meillä kaikilla, elämä osaa välillä yllättää, eikä aina välttämättä niin positiivisesti… Ylämäkeä ja alamäkeä on ollut viimeisen parin vuoden aikana rutkasti matkassa, mutta taas kerran olen onneksi saanut todistaa sen tutun, niiiiiin loppuunkuluneen lauseen todeksi ; ”asioilla on tapana järjestyä”. Blogini on vaikeana aikana toiminut onnen ja ilon lähteenäni ja on sitä toki edelleen. Bloggaaminen on ollut kuin eräänlainen henkireikäni, minkä avulla sain lisää happea. Vihdoin elämä kuitenkin taas jo hymyilee ja ympärilläni on paljon rakkaita, ihania ihmisiä <3 <3 <3 Suurten koettelemusten jälkeen osaa arvostaa elämää taas aivan uudella tavalla.

Ihmisenä olen ennemminkin puhuja, esiintyjä luonne. Nautin esiintymisestä ja paljon olen aina esiintynytkin. Se on minulle luonnollista, toisin kuin kirjoittaminen, mikä tuo edelleen omat haasteensa. Kirjoittamisessa on vielä paljon kehitettävää ja toivonkin koko ajan kehittyväni. Niin kuin minä, niin myös tekstini; lyhyt ja ytimekäs! 😀 Nyt Casaan harpatessani haluan uskaltaa tuoda julki enemmän myös höpsöttelevää persoonaani. 

Perhe on minulle kaikki kaikessa ja jonkin verran saatan valottaa arkeamme myös täällä 🙂 Toinen tärkeä juttu on ehdotomasti matkustelu. Rakastan ulkomaan reissuja, etenkin johonkin kauas! Matkan etukäteissuunnittelu ja jo hyvissä ajoin fiilistely on iso osa reissua. Arkikin rullaa entistä mukavammin aina kun on jotain mitä odottaa. Jos pitää miettiä mitä minä inhoaisin, niin vastaus olisi ehdottomasti hampaiden lankausta! Pyörälläajo ei myöskään ole minun juttu ollenkaan. Erityistaitona minulla on ystäväni kanssa keksiä tunnettuihin lauluihin ihan omia sanoja… Rahankulutuskaan erityistaitona ei olisi ongelma, jos pitäisi saada mahdollisimman suuri summa äkkiä haisemaan, niin hoituu! 😛 Hauskin muistoni sijoittuu Egyptiin, kun vuokrasimme rakkaan ystäväni kanssa polkuveneen. Tarkoituksenamme oli suunnata syventämään rusketustamme kauempana olevalle upealle saarelle. Matkamme alkoi lupaavasti ja intoa puhkuen asetuimme jalat polkimiin valmiina säntäämään kohti unelmarantaa. Innokas lähtömme tyssäsi 10 metrin päähän rannasta pyöriessämme laguunilla ympyrää. Ei siis toivoakaan eteenpäin pääsystä!! Uskoa tosin riitti kykyihimme vielä hetken, kunnes tajusimme, että rannalla olevat ihmiset nauroivat katketakseen kovaäänistä sähläystämme. Siinä omassakin naurun remakassa taisi pari tippaa biksuihin lirahtaa. 😀 Toimeliaana tyttönä minä sitten jossain vaiheessa päädyin hyppäämään veteen ja hinasin polkuveneen ystäväni kera rantaan. Vuokrarahat tuotiin rannalle meille vastaan (jostain kumman syystä hekin olivat meidän touhuja katselleet) ja raikuvien aplodien saattelemana laahustimme itsekin nauraen takaisin aurinkotuoleillemme. Hieman olimme noloina… mutta silti niin ylpeinä, kun selvisimme suuresta merimatkastamme! 😀 Seuraavana päivänäkin meitä tuli jopa aamupalapöydässä joku englantilaismies kiittelemään hauskasta showsta biitsillä… Sellainen tarina 😉

Nyt kun olen kertonut valtaisan esittelyn itsestäni, niin olisi aivan IHANAA KUULLA KEITÄ TE OLETTE? Ketkä täällä blogiani lukevat? Minua ilostuttaisi suuresti TUTUSTUA SINUUN! Kerro siis jotain vaikka jotain itsestäsi. Kuka olet, mistä pidät, miten olet eksynyt tänne, mikä on Sinun hauskin muistosi yms..? 

Kommenttinne ilahduttavat minua suuresti ja saavat blogini elämään. Pyrin vastaamaan kaikkiin viesteihinne 🙂 

Vielä kerran sydämeni pohjasta TERVETULOA SUVISVILLAN MATKAAN TÄÄLLÄ CASASSA! <3

Suvi