Kauneudesta

KAUNEUDESTA

Ja runoilija sanoi: Puhu meille Kauneudesta.
Ja hän vastasi:

Mistä te voitte hakea kauneutta ja miten voitte löytää sitä ellei kauneus itse ole polkunanne ja oppaananne?
Ja kuinka voisitte puhua kauneudesta ellei juuri kauneus kutoisi omaa puhettanne. 

Murheinen ja loukkaantunut sanoo: ”Kauneus on ystävällinen ja lempeä.”
Kauneus kulkee keskellänne ikään kuin nuori äiti puoleksi ujostellen omaa ihanuuttaan. 
Kiihkoilija sanoo: ”Ei, kauneus on valtaa ja pelkoa.”
”Niin kuin myrsky vapisuttaa se maata jalkojemme alla ja taivasta päittemme päällä.

Väsynyt ja uupunut sanoo: ”Kauneus on hiljaista kuiskintaa. Se puhuu sielussamme.”
Hänen äänensä tuo meidän hiljaisuuteemme ikään kuin heikkoa valoa, joka värisee peläten varjoa.”
Rauhaton sanoo: ”Me olemme kuulleet hänen äänensä vuoristossa.”
”Ja hänen äänensä kuljetti mukanaan kavioitten kapsetta ja siipien suhinaa ja leijonan karjuntaa.” 

Yöllä kaupungin vartijat sanovat: ”Kauneus nousee idästä aamun koitteessa.”
Ja keskipäivän aikana työtätekevät ja vaeltajat puhuvat: ”Me olemme nähneet kauneuden kumartuvan maan puoleen auringonlaskun ikkunoista.”

Lumen saartama sanoo talvella:
”Kauneus tulee keväällä hypellen kukkuloilla.”
Ja kesän helteessä elonkorjaajat sanovat: ”Me olemme nähneet kauneuden tanssivan syksyn lehtien mukana ja me näimme lunta hänen kutreillaan.”

Kaiken tämän olette sanoneet kauneudesta.
Mutta kuitenkaan ette puhu siitä vaan täyttymättömistä toiveistanne.

Kauneus ei ole halu vaan haltioituminen.
Se ei ole janoava suu eikä tyhjä, ojennettu käsi.
Vaan ennemmin leimuava sydän ja riemuitseva sielu.

Se ei ole kuva, jonka te haluaisitte nähdä tai laulu, jonka tahtoisitte kuulla. Vaan ikään kuin kuva, jonka näette, vaikka suljette silmänne tai laulu, jonka kuulette, vaikka tukkisitte korvanne.
Se ei ole mahla uurteisessa kaarnassa eikä siipi, joka on kiinnitettynä kynteen.

Vaan ikään kuin puutarha, joka aina kukkii ja enkelijoukko, joka ikuisesti liitelee.
Orphalesen kansa, kauneus on elämää, kun elämä riisuu hunnun pois pyhiltä kasvoiltaan.

Mutta te olette elämä ja te olette myös huntu.
Mutta te olette ikuisuus ja te olette peili.

– Kahlil Gibran, Profeetta 

Mitä Sinulle on kauneus?

​Suvi