515be0d8c98c7ec80400006d.jpg

Moiiiii! Niin pitkästä aikaa! Voi että, kun mulla on ikävä kaikkia ihania rakkaita suosikkiblogejani ja tietenkin Teitä omia lukijoitani! <3 Odotan jo ihan kauhulla ja samanaikaisesti myös innolla kotiin pääsyä. Arjesta tulee taas super kiireistä sillä töitähän riittää ja paljon paljon tekemistä muutenkin. Mulla menee varmaan toiset kaksi viikkoa blogiani kirjoitellessa (matkakertomusten näkökulmasta) ja toisten blogeja lukiessa. Myös lemppariohjelmia olisi tarkoitus nauhalta tuijotella ;) Etenkin odotan kovasti aikaa tietenkin myös Erinin kanssa. Aivan järjettömän karmea ikävä on ollut ja etenkin vielä tällä toisella viikolla tunne voimistunut entisestään. Joka kerta olen tihrustanut murua ajatellessa, joten olen yrittänyt olla ajattelematta. En tosin ole siinä onnistunut ja siksi kyyneleet ovatkin kuulununeet aina johonkin kohtaan mukavaa päivää. Onneksi olen koko ajan tiennyt, että lapsellani on kaikki hyvin kotona isänsä kanssa. Kovasti ovat kuulemma kaikkea touhunneet ja ulkoilleet :)

Huomenna koittaisi nyt siispä kotiinlähtö ja edessä olisi taas pari päivää koneessa istumista. Huoh! Sitä en odota kyllä yhtään! Matka tuntui jo tullessakin järjettömän pitkältä, tosin voin kertoa, että on ollut kaiken kokemani väärti. En voi sanoin kuvailla minkälainen maanpäällinen paratiisi tämä paikka on ollut! Kerron kohteesta sitten lisää kun pääsen suomeen koneeni ääreen :) Taas nämä yhteydet hieman meinaan pätkii ja tunnin nettiaika kustantaa taas sen kivat 10 euroa. Tästä syystä matkapäiväkirja jäi sitten pitämättä, sillä olen nettiyhteyksien takia välillä repinyt melkein hiuksia päästäni. Ja koska olen lomalla yhdessä maailman upeimmista kolkista, niin en ole halunnut ehdoin tahdoin edes alkaa niitä hiuksia repimään. Päätinkin siispä nauttia matkastamme täysin rinnoin ja kertoa Teille tarinoita sitten vasta suomen päästä. En tiedä oletteko jo kovasti ikävöineet? :)


Laukut on nyt pakattu ja lentokenttäbussi hakee meidät klo 5.30 aamulla. Palaan blogini ääreen taas todennäköisesti lauantaina kun olen selvinnyt 38 tunnin lentomatkastani...

Kello on täällä 19.40 ja vielä on edessä viimeinen illallinen paratiisissa. Hmmm mietin, että mitähän herkkua tilaisin... mikä olisi hyvä viimeinen ateria :D Tämä reissu oli kyllä niin once in a lifetime, että tuskin tulee toistumaan ainakaan ihan hetkeen. Eiköhän meidän seuraavat lomamatkat tehdä aika pitkälti tästä lähin lasten kanssa ja tulevat reissukohteet ovat varmasti paljonkin lähempänä:)

Mukavaa päivää sinne! Pliis sanokaa että siellä on kevät!????

Suvi

PS. Olitte monet kirjoittaneet kommenttiboxiin, että Octopus Resortin kuvat eivät näkyneet ja huomasin saman nyt itsekin. Laitan kuvat ihanasta bungalowista näytille suomen päästä uudestaan, josko sitten pelittäisi :D